Motivaatio

Julkaistu: 22.09.2018

Motivaatio on olennaista, kun jotakin halutaan oppia tai saada jotakin aikaiseksi. Siksi ihmisten väliseen motivaatio ilmastoon, ilmapiiriin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen kannattaa panostaa. Tähän kuuluvat esimerkiksi yleiset yksilöiden välisen vuorovaikutuksen tavat ja mallit. Annetaanko kaverille palautetta hänen suorituksistaan? Kuka palautte antaa, kuinka paljon, millaista palaute on ja missä tilanteessa tai milloin sitä annetaan?

Käytännössä motivaatio tulee huomioida aivan ensimmäisenä, koska ilman motivaatiota ei voi tapahtua harjoittelua tai oppimista pitkällä aikavälillä. Motivaatio jaetaan yleisesti ulkoiseen ja sisäiseen motivaatioon, joista sisäinen motivaatio on tärkeämpi, koska se johtaa pitkäaikaiseen motivoitumiseen tavoitteen suunnassa. Käydään kuitenkin ensin läpi ulkoinen motivaatio. Ulkoinen motivaatio joko palkitsee tai rankaisee, jolloin tehtävän suoritettuaan saa esimerkiksi hyväksyntää, kehumista, muiden huomiota, rahaa, mainetta tai kunniaa.
Sisäinen motivaatio toimii toisin. Se kumpuaa yksilön sisältä ja on motivaatioista voimakkaampi. Jos sisäisen motivaation saa valjastettua tavoitteen suuntaan, ollaan jo pitkällä. Tämän vuoksi käytän paljon aikaa sisäisen motivaation herättämiseksi valmennettavissa. Sisäinen motivaatio koostuu neljästä tekijästä. Yleisen hyvän tekemisestä, autonomian eli itsemääräämisen kokemuksesta, sosiaalisen hyväksynnän kokemuksesta ja pätevyyden kokemuksesta.

Yleisen hyvän tekeminen on yhteisön hyväksi tapahtuvaa ilman ulkoista korvausta tehtävää pyyteetöntä toimintaa. Hyvän tekemistä. Itsemääräämisen kokemus on tärkeä osa motivoitumista, sillä silloin yksilö voi päättää itse esimerkiksi mitä tekee, milloin, missä ja kuinka kauan. Tämä tarkoittaa harjoittelun osalta sitä, että valmentaja antaa tavoitteen suuntaisia haasteita, tehtäviä, joista urheilija voi valita mitä haluaa lähteä tekemään ja kuinka kauan sitä tekee? Vastuu tekemisestä siirtyy siis pitkälti urheilijan vastuulle, mutta jos harjoitus on suunniteltu oikein, niin hän motivoituu siitä ja haluaa harjoitella ja oppia lisää. Sosiaalisen hyväksynnän kokeminen lähtee muilta ihmisiltä saadusta huomiosta, palautteesta ja kannustuksesta. Hyväksyykö muut ihmiset minun tekemiseni? Kuinka vahvasti minua kannustetaan tai vastustetaan, jos jatkan tämän tekemistä? Pätevyyden kokemuksia tarvitsemme myös, jotta innostuisimme tekemään, harjoittelemaan tai oppimaan lisää. Pätevyyden kokemuksia ihminen saa, kun kokee onnistuneensa tekemässään asiassa tai oppineensa uuden asian. Se ei vaadi ulkoista palautetta, vaan henkilökohtaisen onnistumisen kokemuksen. Kukin meistä määrittelee oman onnistumisemme omilla mittareillaan. Siksi myös urheilijalta kannattaa kysyä, mitä mieltä hän oli suorituksesta. Olen usein törmännyt myös mielestäni onnistuneita suorituksia kehuessani siihen, etteivät ne olleet urheilijan mielestä lainkaan onnistuneita. Tämä on siis hyvin subjektiivinen näkemys.

Seuraava artikkeli